Kaikilla meillä on jonkinlaista kuormitusta ja stressiä joskus elämässämme, mutta niiden tunteminen on erittäin yksilöllistä ja henkilökohtaista. Mikä minusta tuntuu stressaavalta, ei välttämättä kaverista siltä tunnu. Emme voi verrata toisia itseemme, eikä niin tarvitse edes yrittää tehdä. Lisäksi, stressin kokeminen on aika- ja tilannesidonnaista; tänään minua voi kuormittaa liikaa jokin asia, joka ei enää vaikkapa huomenna tunnu ollenkaan samalta. Kaikilla meillä on myös omat voimavarantomme ja niiden käyttö ja täyttö ovat myös hyvin uniikkeja. Kaikki ei toimi kaikille - jokainen on oma yksilönsä.
Tilanteet ja hetket vaihtelevat, oma jaksaminen ja motivaatio voi vaihdella, ja myös ympäris-tön olosuhteet sekä vaihtelevat, että vaikuttavat omiin kokemuksiimme, ajatuksiimme ja tuntemuksiimme. Mikä sekametelisoppa!
Siitä ei tule ruoskia itseään, jos joskus tuntuu, ettei selviä jostakin tilanteesta tai asiasta. Ei tarvitse ajatella, että minulla on PAKKO olla voimavaroja tähänkin. Joskus saa väsähtää vähän, olla hetken heikko. Hengitellä. Sen jälkeen on sitten hyvä muistaa ja muistuttaa itseään, että ehkäpä minulla sittenkin on keinot selviytyä tästä, ehkä keksin vielä jotain. Voimavara se on sekin taito, että pystyy pyytämään apua.
Myös mindfulnessista voi olla apua. Tietoinen läsnäolo tarkoittaa sitä, että mielen huomio kiinnitetään tähän, juuri nyt elettävään, hetkeen. Ei mietitä mennyttä, eikä suunnitella tule-vaa. Asiat laitetaan merkille juuri sellaisina kuin ne ovat, ilman arvostelua - hyväksyvästi. Tämä tarkoittaa sitä, että myös negatiiviset tuntemukset ja mietteet ovat sallittuja, niitä ei tarvitse väkipakolla positiivisiksi teeskennellä.
Myönnän, että minulla kesti aikansa ennen kuin oivalsin mindfulnessin tarkoituksen. Vaikka akateemista tutkimustietoa mindfulnessin hyödyistä on jo paljon, en aluksi sisäistänyt metodin käyttölogiikkaa. Miten niin siitä voi olla apua mm. masennuksen, ahdistuksen, stressin ja kivun lievittämisessä, keskittymisessä, rauhoittumisessa, rentoutumisessa ja oppimisessa?
Kun sitten ymmärsin, että mindfulness itsessään ei ole ihmetyökalu, joka korjaa kaiken, vaan keino, jonka avulla pääsee harjoituttamaan omia taitojaan lempeydellä itseään kohtaan - kuten esimerkiksi kuinka reagoida, tai suhtautua asioihin, kuinka tiedostaa tunteensa ja ajatuksensa, tai miettiä mikä ratkaisu voisi sopia kuhunkin tilanteeseen. Sen avulla voivat yllämainitun listan lisäksi myös luovuus ja positiiviset tuntemukset lisääntyä, kielteiset mielentilat ja häiritsevä, pakonomainen ajattelu vähentyä, sosiaaliset taidot ja itsetunto vahvistua, ja sen avulla voi lisääntyä kyky hyväksyä itsensä sellaisena kuin on.
Mindfulness ei ole metodi, se on ennemminkin elämäntapa. Kuulostaako liian runolliselta?
Ehkäpä selventävämpää olisi ajatella, että mindfulness on asenne.
LÄHTEET eli lisälukemista:
Barnes, V.A., Bauza, L.B. & Treiber, F.A. (2003). Impact of stress reduction on negative school behavior in adolescents. Health and Quality of Life Outcomes, 1(10), pp. 1–7.
Biegel, G., Brown, K., Shapiro, S. & Schubert, C. (2009). Mindfulness-Based Stress Reduction for the Treatment of Adolescent Psychiatric Outpatients: A Randomized Clinical Trial. Journal of consulting and clinical psychology, 77, pp. 855–866.
Birnie, K., Speca, M. & Carlson, L.E. (2010). Exploring self-compassion and empathy in the context of mindfulness-based stress reduction (MBSR). Stress and Health, 26(5), pp. 359–371.
Chiesa, A., & Serretti, A. (2009). Mindfulness-based stress reduction for stress management in healthy people: a review and meta-analysis. The Journal of Alternative and Complementary Medicine, 15(5), pp. 593–600.
Condon, P., Desbordes, G., Miller, W.B. & DeSteno, D. (2013). Meditation increases compassionate responses to suffering. Psychological Science, 24(10), pp. 2125–2127.
Karunananda, A.S., Goldin, P.R. & Talagala, P.D. (2016). Examining mindfulness in education. International Journal of Modern Education and Computer Science, 8(12).
Napoli, M., Krech, P.R. & Holley, L. (2005). Mindfulness Training for Elementary School Students: The Attention Academy. Journal of Applied School Psychology, 21. pp. 99–125.
Raes, F., Griffith, J.W., Van der Gucht, K., & Williams, J.M.G. (2014). School-Based prevention and reduction of depression in adolescents: A cluster-randomized controlled trial of a mindfulness group program. Mindfulness, 5(5), pp. 477–486.
Roemer, L., Williston, S. K., & Rollins, L. G. (2015). Mindfulness and emotion regulation. Current Opinion in Psychology, 3, pp. 52–57.
Schonert-Reichl, K.A., Oberle, E., Lawlor, M.S., Abbott, D., Thomson, K., Oberlander, T.F. & Diamond, A. (2015). Enhancing cognitive and social–emotional development through a simple-to-administer mindfulness-based school program for elementary school children: A randomized controlled trial. Developmental Psychology, 51(1), pp. 52–66.
Sedlmeier, P., Eberth, J., Schwarz, M., Zimmermann, D., Haarig, F., Jaeger, S. & Kunze, S. (2012). The psychological effects of meditation: A meta-analysis. Psychological Bulletin, 138(6), 1139.
Sibinga, E.M., Webb, L., Ghazarian, S.R. & Ellen, J.M. (2016). School-Based Mindfulness Instruction: An RCT. Pediatrics, 137(1), pp. 1–8.
Comments